tiistai 22. helmikuuta 2011

Miten The Brights eroaa vapaa-ajattelijoista?

Jussi K. Niemelä

Toimiessani vuosina 2008-2010 Vapaa-ajattelijain liitto ry:n puheenjohtajana pyrin ystäväni Tapani Hietaniemen kanssa määrätietoisesti muuttamaan liittoa länsimaisempaan suuntaan. Kommunistit eivät siitä pitäneet. Vapaa-ajattelijain liitto ry:n historiasta johtuen liike nojaa vielä vahvasti tieteelliseen ateismiin ja/tai dogmaattiseen materialismiin (marxismileninismiin). Tällainen metafyysinen dogmaattisuus ei mielestäni mitenkään eroa uskonnollisuudesta.

The Brights edustaa myös lähtökohtaisesti vapaa-ajattelijoita paljon dialogihakuisempaa ja pehmeämpää lähestymistapaa vakaumusten erojen aiheuttamiin ongelmiin. Vapaa-ajattelijain ohjelma ja toiminta ovat edelleen paikoitellen suorastaan uskonnonvastaisia, erityisesti kristinuskoa vapaa-ajattelijaliike pyrkii toistuvasti demonisoimaan, vaikka kristinusko nykymuodossaan on jo hyvin maallinen ilmiö.

Uskonnossa ei vapaa-ajattelijoiden riveissä haluta nähdä mitään hyvää tai kääntäen uskonnon väitetään aiheuttavan pelkästään pahaa. Tämä on yleistys, mutta kokemukseni valossa oikeutettu. Toki kristinuskon hegemonia-asema aiheuttaa edelleen tasa-arvo-ongelmia yhteiskunnassamme, mutta näiden ongelmien ratkaisemisessa jyrkkä vastakkainasettelu ei ole nähdäkseni kovin hedelmällinen lähestymistapa.

Me brightit emme ajattele vakaumusten tasa-arvosta niin yksioikoisesti kuin vapaa-ajattelijat. Uskonnoissa on myös paljon hyvää eikä yliluonnolliseen uskominen itsessään tietenkään tee ihmisestä sen parempaa tai huonompaa kuin se, ettei yliluonnolliseen usko.

Moraalisesti myös vapaa-ajattelija voi olla täysin turmeltunut yksilö, samoin kuin uskova. Toisin sanoen moraalisuus ei riipu vakaumuksesta, uskosta tai sen puutteesta.

Uskominen ei myöskään ole typeryyttä tai tietämättömyyttä. Bright (välkky) ei merkitse sitä, että pitäisimme itseämme jollakin tapaa erityisen fiksuina. Brightin vastakohta ei ole dim, typerä, vaan super, jonka voisi kääntää vaikkapa ylikseksi (myönnän, että termi on huono). Super uskoo yliluonnolliseen, kun taas bright ei. Bright nojaa luonnontieteelliseen maailmankuvaan ja tietoteoreettiseen naturalismiin, joka muuttuu jos ja kun luonnontieteessä teoriat täsmentyvät kokeellisen metodin myötä.

Uskonnotkaan eivät ole muuttumattomia, mutta niiden perusoletus yliluonnollisista toimijoista on usein noussut dogmin asemaan. Tätä kritisoimme ja kritisoimme yhtä painokkaasti myös tiedettä tai tieteellistä ateismia, joka on nostanut itsensä dogmin asemaan. Dogmaattisuuden pitäisi olla vapaan ajattelun vastakohta, mutta itse asiassa vapaa-ajattelijat ovat usein huomattavasti dogmaattisempia kuin maltilliset teistit.

Toinen merkittävä tekijä, joka erottaa meidät vapaa-ajattelijoista, on se, ettemme edes halua järjestäytyä. Bright voi olla ilman kuulumista mihinkään järjestöön. Oikeastaan kokemusteni valossa voin todeta, että Vapaa-ajattelijain liitto ry:n äärimmäisen vanhoillinen ja kankea järjestörakenne (liittokokous, liittovaltuusto, liittohallitus, jäsenjärjestöt) aiheuttaa suunnattomasti turhaa byrokratiaa sekä valtataistelua ja näin suorastaan haittaa toimimista uskonnottoman maailmankuvan puolesta. Liiton vuodesta toiseen jatkuvat sisäiset kahnaukset vähentävät yksilöiden toimintamotivaatiota ja pahimmassa tapauksessa vievät sen kokonaan. Näin kävi myös minulle. Erosin Vapaa-ajattelijain liitto ry:n puheenjohtajan paikalta marraskuussa.

Brights ei puhu kenenkään suulla eikä edusta ketään. Jokainen meistä edustaa itseään, brights on vain löysä kattotermi sille, miten määrittelemme itsemme vakaumusten kentässä. Pyrkimyksemme on siis rauhanomaiseen rinnakkaiseloon eri vakaumusten välillä, mutta toki lähdemme mielellämme myös kriittiseen ja rakentavaan dialogiin.

Uskonnottomien asema Suomessa on edelleen heikko, joten meitäkin tarvitaan. Meiltä ei kannata odottaa virallisia kannanottoja tai lausuntoja, kuten Vapaa-ajattelijain liitto ry:ltä, mutta sen sijaan epävirallisesti tulemme tällä blogilla ottamaan kantaa aina kun se on tarpeen. Kommentoimme myös mielellämme julkisuudessa aihepiiriin liittyviä asioita.

Julkaisemme lähiaikoina myös kirjallisuutta, jossa vakaumusten eroja pohditaan siten, että vapaa-ajattelun, uusateismin ja brightsin yhtäläisyydet sekä erot käyvät selviksi. Tämän vuoden aikana on tulossa kaksi aiheeseen liittyvää teosta, joista lähemmin käsillä olevaan aihepiiriin tarttuu toimittamani esseekokoelma Mitä uusateismi tarkoittaa? (Savukeidas). Sitä ennen ja sen jälkeen samoja aiheita tullaan käsittelemään tällä blogilla. Vierailevat kirjoittajat ovat tervetulleita.